Jouluun on noin sata päivää ja olen jo ihan fiiliksissä. Tänä vuonna kylläkin jätän sen suureellisen juhlimisen välistä, mutta olen jo aloittanut joululahjojen hankkimisen. Tänä vuonna ostan lahjoja vain lapsille ja isovanhemmat saavat jotain pientä mitä teemme pentujen kanssa. Kummit saavat pienet paketit, mutta päästän heidät helpolla ja en laita heitä pakko ihastelemaan pentujen aikaansaanoksia. Se on vain isovanhempien velvollisuus. Minusta on ihana suunnitella ja antaaa lahjoja, vaikkakin tänä vuonna rahaa ei ole suureen hurvitteluun asti.
Vauva.fi sivulla oli keskustelu paljonko kukin laittaa lastensa joululahjoihin. Aloittaja sanoi laittavansa noin 280 € seitsemän vuotiaan lahjoihin ja kuopus kolme vee saa vähän vähemmällä, kun hän ei ymmärrä lahjoista. Herra isä, että tunsin itseni kitupiikiksi!! Viime vuonna pentu sai meiltä vanhemmilta lahjoja reilusti alle sadalla eurolla ja niin hänelle käy tänäkin vuonna. Itse arvostan enemmän aikaa, kuin rahaa. Vaikka tottahan se on, että kivat jutut maksavat. Jokainen tietysti toimii tavallaan, mutta jos alle 10 vuotiaat saavat satojen eurojen lahjoja niin mitä sitten kun ollaan teinejä?
Olen huomannut että kauhea tuhlaaminen ärsyttää, toiset tuntuvat paikkaavan rahalla ja lahjoilla sitä etteivät ole lastensa kanssa. Onko siinä mitään järkeä? Eivät he aikuisena muista miten paljon roinaa saivat vaan sen ettei äiti ja isä olleet läsnä!!!
Nyt onkin alettava olla kiltisti, sillä tontut ovat jo liikkeellä. Tämän tiedän varmuudella, koska tämä näky oli minua vastassa tänään kun vein roskat...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti