Hyvää itsenäisyyspäivää!!

Olemme itsenäisiä, kiitos esi-isiemme. Olemme iloisia, kiitos ystäviemme. Viisi vuotta sitten, eräiden illanistujaisten jälkeen kaveriporukkamme kehitti idean kirkkokahveista (hiljaisena) vastineena lehdissä velloneeseen keskusteluun nuorista, jotka eivät kunnioita perinteitä ja harrastavat ihmissuhteita vain somessa. Ideana oli koota ekumeeninen kaveriporukkamme yhteen, käydä kirkossa ja juoda kahvit. Ajan saatossa kaikenlaisia tapahtumia on ollut, mutta vakiintuneeksi jäi itsenäisyyspäivän kirkkokahvit. Välillä ollaan oltu jumalanpalveluksessa ja kerran jopa järjestetty oma rukoushetki kirkossamme, kun seurakunta ei pitänyt messua lähikirkossamme. Tänä vuonna kokoonnunne tupareihin ja itsenäisyyspäivän juhlintaan samalla kertaa. Ohjelmassa on ruokaa, juomaa, visailuja ja seurustelua parhaiden ystäviemme kanssa. Porukkaa tulee jonkin verran alle 20 henkeä, joten tunnelma tulee olemaan tiivis. Mahtava ilta tiedossa...



Ihanaa itsenäisyyspäivää. Olkaamme itsenäisiä, mutta ei itsekkäitä!

Syksyn satoa!

Syksy on ollut kiireinen, mutta hauska. Viime kuukausiin on sisältynyt oleskelua isovanhempien luona, illanviettoja ystävien kanssa, hyviä uutisia, risteilemistä ja uuden oppimista. Molemmat pennut kasvavat vauhdilla ja emokin alkaa päästä vauhtiin. Toivottavasti puhun totta kun sanon voittaneeni pahimman väsymyksen. Vaikka illat pimenevät ja sää on synkeä, tunnen voimieni lisääntyneen. Odotan innolla joulua ja pitkää yhteistä lomaa. Lahjat on hankittu ja suunnitelmat tehty. Nyt vain pitää selvitä matelevasta marraskuusta.

 

 

 

 

Ihanat naapurit...

Meillä on mahtava taloyhtiö, yhtä sekopäätä lukuunottamatta. Tämä on suuri taloyhtiö jopa Helsingin mittapuussa. Lähtökohtana on asuinympäristöstä huolehtiminen ja yhteilöllisyys. Joka vuosi järjestetään lapsille yleisurheilu- ja hiihtokilpailut. Taloja ympäröi hyvin hoidetut pihat ja alueella on lapsille useita leikkipaikkoja. Viikottain on lenkkisaunat, joissa tavataan ja vaihdetaan kuulumisia. Pihalla tervehditään toisia ja lapset leikkivät tai pelaavat keskenään.

Ainut murheenryyni on yläkerran "naapurin poika" eli railu viisikymppinen taksikuski, joka käy läpi huonoja ja ei niin huonoja kausia. Tällä hetkellä on menossa huono kausi. Tämä tarkoittaa sitä, että hän hakkaa seiniä (toisinaan toisten ovia), jos kuulee ääniä naapurista. Viime yönä tämä "sekopää" keksi rueta riehumaan klo 4.30 ja jatkoi sitä aina puoli lahdeksaan. Hän siirteli huonekaluja asunnon laidasta laitaan ja vasaroi. Isäsusi ja Pentu ilmeisesti eivät saaneet siksi nukuttua kunnolla. Itse olen niin väsynyt ettei minua herätä edes pommi. Asia on viety eteenpäin ja katsotaan mitä tuleman pitää.

Meidän talossa on tämän "sekopään" lisäksi pari lapsiperhettä ja loput mummoja. Naapurin mummo on adoptoinut meidät, vaikkakaan ei ole kysynyt lupaa meiltä. Hän meni vanhana (30 vuotiaana) naimisiin ja he eivät saaneet omia lapsia. Puoliso kuoli 15 vuotta sitten. Hän kutsuu meitä erittäin innokkaasti kylään ja on lupautunut noin sata kertaa pentujen vahdiksi, jos vaikka emo haluaa käydä kaupassa ihan rauhassa tai noutamassa Pennun tarhasta ilman Pampulaa. No, vielä en ole tähän tarjoukseen tarttunut, mutta kahviteltu ollaan puolin ja toisin ja Pentu on saanut joululahjan häneltä. Joskus olen vienyt hänelle lämpöisiä leipomisia, kun olen sattunut tekemään.

Ainut asia mikä minua häiritsee on, että hän myös tietää milloin meillä on vieraita, että matkustelemme ja tapaamme ystäviämme usein. Itse en koe, että meillä käy paljon vieraita, mutta näin hän asian näkee. Toisinaan  hän odottaa ikkunassa milloin tulemme kotiin, että pääsee tervehtimään meitä ovelle. Ahdistaa toisinaan, mutta ilonsa yksinäisellä. Taidanpa taas joku päivä viedä leivän hänelle.

 

Olenkohan ainut ikäluokkani leivänpaistaja?

Citypuutarhani

Hieman maisteita ja kukka. Siinä oli tämän kesän "kasvimaani". On ollut hauskaa hakea yrttejä omalta parvekkeelta, mutta niiden loppu häämöttää nyt kun on kesäloma. Valitettavasti!

Sitruumelissa

Chili

Kuivahtanut "lumipallo", Pennun istuttama äitienpäivä auringonkukka
ja yrttiämpärissä meiramia ja timjamia

Miten ihmessä saan pidettyä ne hengissä ilman kukankastelijaa pari viikkoa?

En mitenkään. Snif!

Ruusuja ja risuja

Rakastan kukkia, mutta valitettavasti ne kuihtuvat ja muuttuvat risuiksi. Ruukkukukat eivät elä minulla kovin kauaa, joten pysyttelen mieluummin leikkokukissa.Sain työnantajalta ihanan kimpun heti Pampulan synnyttyä. Kimppuun oli piilotettu suloinen nalle, ikävä kyllä siitä kimpusta jäi kuva ottamatta. Ihmeellistä oli, että Isäsuden työnantaja ei muistanut mitenkään. Tässä meidän talo pisti paremmaksi, kilpailijoita kun ollaan samalla toimialalla.

Kastejuhlan kimppu

Lahja ystäviltä

Lopun alkua

Isäsuden veikkaus on, että Pentu syntyy kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Minun arvaus +/-2 päivää ja ystäväni päivä lasketunajan jälkeen. No, pian se nähdään. L.A on jo aika lähellä ja nyt voi vain jännittää. Mietin missä vaiheessa sitä oikein sisäistää sen asian, että pian meitä on neljä!! Pennun kanssa siihen meni tovi syntymän jälkeen ja vaikka aikaa on ollut yhdeksän kuukautta niin samalla tavalla taitaa käydä nytkin.

Pakko kyllä myöntää, että tämän raskauden aikana olen saanut enemmän aikaiseksi kuin mitä viimeksi. Tai ainakin siltä tuntuu. Sinä päivänä, kun sain tietää että olen raskaana allekirjoitimme lainapaperit ja ostimme ensimmäisen kotimme. Asunto oli mielestämme remonttikunnossa ja  toisaalta halusimme tehdä siitä meidän näköisen. Koska minulla oli lomia jäljellä vaikka kuinka, otin vapaata ja aloin remontoida veljeni avustuksella. On mahtavaa kun on isoveli, joka uhraa oman lomansa ja metsästysviikon pikkusiskon remonttiin. Teimme töitä oikein urakalla ja saimme kuin saimmekin paljon aikaan viikossa. Minä käsittelin kaikki seinät ja isäsusi laittoi Pennun kummin kanssa uuden lattian. Teimme remontin ja muuton kahdessa viikossa, kiitos perheen ja ystävien.

 

Koska aikaa oli rajallisesti, osa hommista jäi muuton jälkeiseen aikaan. Muutettuamme olemme muun muassa maalanneet ja hioneet ovet ja ovenkarmit,  kuten myös myös kaikki vaatekaappien sisukset,  ovet ja ovenpielet (rv 24), maalanneet (uudelleen) ja listoittaneet eteisen sekä Pennun huoneen (rv 26). Hiominen on ollut isäsuden hommaa ja minä olen heiluttanut sutia.



Ennen ja jäkeen...

Viikoilla 36 maalasin parvekekalusteet ja rv 37 laitettiin parvekkeen pinnat kuntoon. Minä pesin pinnat ja isäsusi maalasi ja nyt on kaikki valmista.



Ennen ja jälkeen. Susiäidin kesäparatiisi iltavalossa.

Nyt vain lepäillään!!