Kesä ja oopperajuhlat ovat parivaljakko jota ilman ei tule lomantuntua meidän perheeseen. Tänä kesänä kävimme vain yhdessä oopperassa Pampulan takia. Mutta La Traviata oli upea! Moderni versio Verdin oopperasta tempaisi mukaansa ensimmäisestä tahdista alkaen. Ehkä lavalla välillä tapahtui liikaakin ja paljaat tissit vanhoillisimmille katsojille lähes sydänkohtauksen tuova yllätys, mutta itse kestin sen. Nuorekas ja moderniversio kertoi mielestäni sen että Verdi kestää aikaa. Kaikista parasta, saimme omaa aikaa isäsuden kanssa...
Oopperan lisäksi nautimme lörtsyistä ja puhtaista järvivesistä. Vietimme kaikki aurikoiset päivät enemmän tai vähemmän rannalla tai sen tuntumassa. Aikataulu oli tiukka, mutta paljon hyviä muistoja jäi. vaikka loman lopussa emo oli aivan naatti.
Seuraavan kerran varpaat uppoavat kuumaan hiekkaan kenties jo jouluna... Toivossa on hyvä elää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti