New in town!

Nyt hän on täällä!! Edellistä tekstiä kirjoittaessani alkoivat supistelut ja illasta se olikin jo menoa. Pampula syntyi maanantaina klo 22.34, mutta siitä myöhemmin lisää. Pääsimme kotiin jo keskiviikkona ja siitä asti ollaakin opeteltu elämään uutta vaihetta elämässämme. Sitä tuli mietittyä voiko rakastaa ketään yhtä paljon kuin Pentua, mutta kyllä se vaan on mahdollista. Rakkauden määrä vain kasvaa, ei se ole keneltäkään pois. Rakastuin tuohon uuteen pikku tuhisijaan lähes välittömästi. Nopeammin kuin Pentuun. En tiedä johtuuko se siitä, että synnytys kokemus oli täysin erilainen vai siitä että nyt tiesi mitä tuleman pitää. Kun Pentu syntyi olin vain todella hämilläni tilanteesta ja koska minut kiidätettiin pois hänen luotaan lähes heti syntymän jälkeen jäi jotain tärkeää kokematta. Sen vuoksi en osaa sanoa milloin aloin rakastamaan häntä. Tunsin heti huolta hänen hyvinvoinnista, koin huolenpidon tarvetta ja yhteenkuuluvuutta, mutta selkeää rakkautta, ehkä en!? Mutta se on normaalia, vaikka siitä ei puhuta kovinkaan usein.

Nyt meidän perhe on valmis - Täydellinen!! Olen onnellinen...

Hienoa olla Hutsu!?

Mediassa on pyörinyt keskustelu, jonka aloitimme isäsuden kanssa jo viime viikonloppuna. Silloin juhlittiin koulujen loppumista. Lapset, nuoret ja aikuiset pukeutuivat parhainpiinsa. Valitettavasti tämä tarkoitti osalle pukeutuimista kuin hutsut. Näin lähiostarilla todella nätin tytön, ikää noin 16 vuotta, jonka pukeutuminen viestitti lähinnä "ammattia" kuin hyvää makua. Mekko oli tiukka, piukka ja niukka, eikä siinä mitään, mutta kun asuun oli lisätty nuden väriset platformit läpinäkyvillä stiletti koroilla. Huh huh!! Todettiin isäsuden kanssa, että Pentu on täysi-ikäinen ennen kuin vetää tuollaiset kuteet niskaan. Maksaa ne itse!

Jo nyt joudun miettimään mitä haluan Pennun pukeutumisen viestittävän maailmalle. Nyt päätös on minun, vai onko? Tarjolla on todella paljon aikuismaisia, jopa seksikkäitä vaatteita näille pienille kaksi-viisi vuotiaille tytöille. Käytän Pennulla söpöjä minihameita ja sääret saa vilkkua, mutta koen että napapaidat, micro-shortsit ja revityt farkut eivät ole ehkä meidän juttu. Haluaisin pentujeni pukeutuvat ikänsä mukaisesti, en liian aikuismaisesti. Ja seksikkyys ei kuulu seuraavaan 15 30 vuoteen.

Aikanani olin itsekin pitkä tyttö joka näytti ikäistään vanhemmalta. Sen taki sain osakseni huomiota, jota sen ikäisen ei olisi pitänyt saada. Ja valitettavasti myös jouduin tilanteisiin, joihin sen ikäisen ei olisi pitänyt joutua. Nämä jutut sotkivat pääni toviksi, mutta onneksi selvisin aika pienillä vammoilla. Siitä asti, kun aloin miettiä lapsien "hankkimista" jouduin myös tietoisesti käsittelemään omaa nuoruuttani. Sitä vaan ei meinaa millään tajuta kuinka suuri vastuu lapsen mukana tulee ennen kuin se makaa avuttomana sylissäsi. Täytyy sanoa, että hieman minua pelottaa miten saan suojeltua Pentua pahalta maailmalta. Olisikohan pojan kanssa helpompaa?!

Onkohan liikaa pyydetty että muotiteollisuus antaisi lasten olla lapsia, nuorten nuoria ja hutsujen hutsuja?? Miten voin suojella pentujani kaiken maailman friikeiltä ja namusediltä??

Aa aa auto...

Tänään on Pennun ensimmäinen kevätjuhla. Odotamme mielenkiinnolla mitä tämä Ryhmärämä esittää meille vanhuksille. Ilmeisesti paljon lauluja, koska olemme saaneet pienen laululinnun meille asumaan. Rallattelua kuuluu suihkussa, bussissa, ratikassa, ruokapöydässä ja leikkien aikana, joka paikassa... Suloista!! Tällä hetkellä Pennun "levylautasella" soivat muun muassa...

 

Liina

Kierrän kuljen näin.

Miss´on ystäväin?

Liinan hälle levitän ja poskeansa silitän.

Sä oot mun ystäväin.

 

 

 

 

Laiva

 

Laiva, laiva, minnekkä laiva mennee?

Muille maille omenoita ostamaan,

kaalinpäitä kauppaamaan.

Hups, laiva keikkas.

 

 

 

 

(Nimi tuntematon)

 

Aa aa auto, auto se kulkee maantietä pitkin.
Aa aa auto, auto se kulkee maantiellä.

Buu buu bussi, bussi se kulkee reittiä pitkin,
Buu buu bussi, bussi se kulkee reitillä.

Laa laa laiva, laiva se kulkee laineita pitkin.
Laa laa laiva, laiva se kulkee laineilla.

Lee lee lentsikka, lentsikka se kulkee ilmoja pitkin.
Lee lee lentsikka, lentsikka se kulkee ilmassa.

 

 

Tästä viimeisestä biisistä (muka järkevä ja jalat maassa elävä todellisuudessa panikoiva) Susiäiti meinasi vetää sen johtopäätöksen, että meidän Pentu änkyttää!!! (Puhehäiriö!! Apua!!) Ennen kuin Pentu oli kunnolla oppinut laulamaan sanoja, hän toisteli "Aa aa auto". Mietin hädissäni, että Pennun puheenkehityksessä on jotain vikaa ja aloin seuraamaan hänen puheluaan. Tovin kuluttua tajusin "häiriön" koskevan vain tätä sanaa ja mietin mistähän tämä johtuu. Kuukausi myöhemmin ymmärsin, että kyseessä on Tarhassa laulettava laulu!! (Minäkö tyhmä, en ymmärrä?!)

 

 

Mitä tästä opimme? ÄITI, ÄLÄ VEDÄ LIIAN NOPEITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ!



Ihana raskausaika!

Luin joku päivä sitten Iltalehdestä jutun piinaavista raskausvaivoista. Siinä puhuttiin siitä miten raskauden ikävistä puolista ei oikein voi puhua. Ainakin Daily Mailin kolumnistin Ashley Pearsonin mielestä raskausajan ikävistä vaivoista ei puhuta tarpeeksi ja 72 % Iltalehden kyselyyn vastanneista oli myös tätä mieltä. Yleisesti raskaanaoloa pidetään "naiseuden huipentumana" ja naisen "pitää" nauttia olostaan - säteillä. (PYH!)

Eilen oli taas neuvolassa käynnin aika. Jouduin ottamaan muutaman juoksuaskeleen, että ehdin bussiin, ja tästä seurasi vihlontaa ja irvistyksiä. Rupesin miettimään mitä kaikkia vaivoja ja vikoja raskaus on tuonut elämääni viimeisen 9 kuukauden ajalle. Muistan kuinka kaipasin raskaana olemista Pennun syntymän ja tämän raskauden välillä, nyt kun olen raskaana kaipaan omaa vartaloani. Tästä syystä päätin tehdä listan raskauden ikävistä puolista, jotta seuraavan kerran kun alan kaipaamaan "tätä tilaa" lukaisen sen ja tulen toivottavasti järkiini.

Olen välttynyt osasta Ashleyn mainitsemista vaivoista; suonikohjut, rintojen muuttuminen tunnistamattomiksi, karvankasvun kiihtyminen ja huono iho. Mutta tässä minun lista.

PAHOINVOINTI

Puolisoni tekee minulle aamupalan lähes joka (työ)aamu. Ah, miten ihanaa ja kiitollista on juosta sen jälkeen juttelemaan WC-ankalle, lukemaan Arabiaa. Ja eihän siinä mitään, jos se olisi siinä, mutta kun oksentamisen jälkeen pahoinvointi vie voimat ja ainut mitä voit tehdä on raahautua sohvalle ja toivoa parempaa huomista.

Parasta kaikessa on, että ei ole olemassa "aamupahoinvointia" vaan tämä vaiva voi kattaa koko päivän ja kaikki ruokailut, bussimatkat, leipomoiden ohittamiset jne. Herra auttakoon, jos aamubussiin satuu joku puistokemisti tai edellisenä iltana pitkään juhlinut. Hajuaistin paraneminen potenssiin kymmenen ei aina ole eduksi!!

Tyylikkäässä vessassa on mukavampi oksentaa.

SELKÄVAIVAT

Voi miten kivalta tuntuukaan kärsiä iskiaskivuista, hermosärystä ja puutuneista jaloista. Tämän raskauden aikana nämä vaivat alkoivat heti kun pahoinvoinnista päästiin. Jippuu! Olikin todella ihana löytää itsensä juna-aseman portaista naamaltaan, kun puutunut jalka petti kesken portaiden nousemisen.



TURVOTUS

Kengät puristaa, nilkkoja pakottaa, sormukset eivät istu sormiin. Kyykkyyn meneminen sattuu jalkoihin ja ylös nouseminen tuntuu pääsiäisen ihmeeltä.


Ja minulla on oikeasti sirot nilkat.
Kaipaan niitä!

Vitamiineja, Rennie, Levolac,
Panadol ja lämpötyyny - mainio setti
 aamupalaksi että iltapalaksi

SÄRYT

Jos koskee niin mitäpä otat? Panadol on yhtä tehokas nieltynä ja otsaan liimattuna, kun kyseessä on esimerkiksi hammassärky (raskaus nro1.). Kipuja tulee yllättäviin paikkoihin selkään, hartioihin, lonkkiin, ala-päähän jne, jne. Onkin tosi kiva olla kavereiden kanssa ostoksilla tai lenkillä ja saada "kipukohtaus". Se tunne kun tuntuu, että joku tunkee kuumaa hiilihankoa selkääsi tai häpyluuhun on erittäin piristävä ja tekee sosiaalisista tilanteista ikimuistoisia.











NÄRÄSTYS

Viime viikonloppuna valvoin monta yötä kun iltapala yritti kiivetä ylös ja vatsahapot polttivat kurkkua. Taivaan kiitos Rennien!!


OLEN ISO

Kenkien jalkaan laittaminen, puutarhakalusteiden maalaaminen parvekkeella, sohvan alustan imuroiminen, Pennun pukeminen ja/tai lelujen kerääminen lattialta, varsinkin kun närästää ja jalat ovat turvonneet tukeiksi, vastaavat Circuit training harjoitusta 10 kilon painojen kanssa. By the way, olen aina inhonnut kyseistä treeniä!!!

Projekti nro 10. rv 37

Toimii myös tarjoilupöytänä

 

Nämä vaivat ovat olleet riesanani enemmän tai vähemmän yhtä aikaa, koko ajan tai peräkkäin. On niitä hyviä hetkiäkin ollut ja vauvan kanssa samassa paketissa oleminen on ainutlaatuista, mutta ei se ole uskomattoman upeaa ja vaaleanpunaista hattaraa. Tiedoksi vain, en edes ole niin valtavan kokoinen kuin mitä kuulema voisin olla, mutta silti hetkittäin on ollut rankkaakin.

12 h ennen Pennun syntymää

Päivä äitien!



Oikein ihanaa äitienpäivää!!

 

 

 

Äitienpäivä 2012

 

 

 

Tarhasusi ja syyllistetty emo

Ah, loma! Olen lomalla, äitiyslomalla. Voi sitä pahojen katseiden määrää, kun kerroin että jään vapaalle, mutta Pentu viedään tarhaan. Poikkeuksia lukuunottamatta, joka päivä!! Hölmistyneitä ilmeitä, kulmien kohottelua ja lopulta epävarmaa myötäilyä, että niin on parasta Pennulle ja Emolle.

Pentu on vuoden aikana tottunut olemaan tarhasusi ja viihtyy siellä. Äiti taas on väsynyt, kiukkuinen ja ideaton tällä hetkellä. Miksi kiusata kumpaakaan meistä? Mitäs sitten jos ja kun tulee lähtö laitokselle kesken työpäivän? Minne laittaisin hänet, kun kaikki hoitovastuun ottavat ovat arkisin töissä? Tarhaan tietenkin!!

Mielenkiinnolla seurasin mediassa vellonutta keskustelua pienten lasten päivähoidosta. Lapsista joilla ei ole koskaan lomaa. Jotenkin tuntuu hurjalta, jos tällaisia tapauksia on. (Ja varmasti onkin) Olen enkä naiivi, mutta olisikohan asiaa paisuteltu? Määrät tuntuivat aika isoilta. Oli erittäin hyvä, että asia nostettiin esille, mutta tällainen suht tervepäinen ja vastuunsakantava äiti sai taas lisää syitä tarkkailla itseään ja ruoskia huonoudestaan.

Äitiyshän perustuu itsesyytökseen, joka alkaa siitä hetkestä kun raskaustesti on positiivinen ja jatkuu hautaan saakka. Olenko vahingoittanut lastani, kun tuli vietettyä kostea ilta kavereiden kanssa viime kuussa? Hitto, nyt lapseni tulevaisuus on pilalla, kun olen polttanut tupakkaa viimeisen vuoden aikana ennen raskautta! Apua, söin pastoroimatonta rahkaa!! Imetinkö tarpeeksi? Pitäisikö sittenkin antaa vain luomuruokaa? APUA, APUA, OLEN HUONO ÄITI!! Näin se vain menee. Sen lisäksi, että luonnostaan kamppailee syytösten kanssa, ympäristö ruokkii niitä. On "ystävällisiä" tarhantätejä, anoppeja, äitejä, neuvolantätejä, kaikkitietäviä "ystäviä", työkavereita, nimimerkin taakse piiloutuvia kommentaattoreita, median edustajia ja kukkahattutätejä. Kyllä näitä riittää. Hyväähän he (yleensä) tarkoittavat, mutta eivät he aina helpota oloamme. Olen äiti, minua saa neuvoa. Kuka vaan saa tulla kertoa minulle mikä on parasta Pennulleni, koska minähän en sitä en voi tietää!!!