Emon hemmottelua...

Reilu viikko sitten pääsin viettämään emon virkistyspäivää. Ajatuksena oli hemmotella vatsaa, kroppaa ja päätä. Tarkoituksena oli nauttia brunssi ystävän kanssa, käydä hemmotteluhoidossa ja ottaa aikaa itselle. Brunssi paikaksi valikoitui Ravintola Sunn. Tarjonta oli suppea, mutta erittäin laadukas. Koska ruokavalioni on rajoittunut eri allergioiden takia, olin hieman huolissani lähteekö nälkä. Keittiö kuitenkin teki minulle oman salaatin ja jälkiruuan. Talon oma sorbetti oli parasta sorbettia mitä olen koskaan maistanut. Palvelu oli erinomaista ja seura mahtavaa. Peukutan!

Kun vatsa oli hoidettu oli aika hemmotella ruumista.  En voinut käyttää joululahjaani odotusaikanani, joten nyt oli sen aika. Rehellisesti sanottuna muu ajankohta ei olisi voinut olla täydellisempi. Isäsusi antoi joululahjaksi Thann span Oriental Respite hoidon. Se sisälsi kaksi tuntia hierontaa ja hiljaisuutta, rentoutusta koko vartalolle ja kotiäidin ollessa kyseessä myös hermoille. Olin sen kaksi tuntia kuin taivaassa ja haaveenani on palata tuonne heti kun aika ja raha taas kohtaavat.

Hieronnan jälkeen suunnitelmissani oli ottaa kirja käteen ja istua lasilliselle lempiravintolaani, mutta toisin kävi. Laumani oli tullut lähettyville ja ajattelin käydä moikkaamassa heitä ja ehkäpä imettää Pampula. Tapasin heidät Stokkan lastenhoitohuoneen edessä ja jokaisen ilme oli vakava. Pampula oli oksentanut!! Näin meille paljastui, että hän ei voi syödä soijapohjaisiakorvikkeita.

Loppu onkin historiaa. Puhdistin isäsuden paidan oksennuksesta, ruokin Pampulan ja annoin hellyyttä Pennulle. Hetken aikaa ehdin olla villi, vapaa ja ihminen, mutta todellisuus löi vasten kavoja. Olen ÄITI 24/7, tehtäväni on palvella muita. Sinne rintamaidon, oksennuksen ja kakkavaippojen tuoksuun hävisi voimani lähteä minnekään muualle kuin kotipesään...

Savonlinnan kesä avattu!!

Oli ihana nähdä sukulaisia, mutta reissu oli raskas raskaana olevalle. Kelit eivät suosineet lomalaisia ennen sunnuntain äitienpäivää. Pääasia oli kuitenkin nukkuminen (iskä onnistui tässä erinomaisesti) ja Pennulle mummin ja ukin näkeminen. Täytyy myöntää, että tässä vaiheessa raskautta oma sänky ja oma koti ovat parhaita paikkoja. Vaikka ukki antaakin meidän käyttää hänen makuuhuonettaan, niin oman tyynyn tai minun tapauksessa tyynyjen puute teki öistä aika raskaita. Lauantai-iltana olin jo niin kiukkuinen ja väsynyt, että jopa oman kullan karjalanpiirakan syöminen ärsytti niin paljon että teki mieli iskeä häntä haarukalla päähän.  

 

 

 

 

 

Savonlinnassa on mainioita leikkipuistoja, mutta Pentua ihmetytti se että niihin oli mentävä autolla. Suosikiksi nousi Pikkukakkosen puisto ja Muumipuisto. Aloitimme kesäkauden muikkusesongin Seurahuoneella ja söimme Lipan pehmikset. Todellakin nyt on kesä alkanut!!

Meidän Pentu ei roskaruokaa syö!!

Joskus olin varma, että en vie Pentua roskaruokaravintoloihin ennen kun hän itse tajuaa mitä ne ovat. Viime syksynä remontoidessamme kotiamme kävimme Pennun kanssa Hesessä tai Macissä kolme tai neljä kertaa, mutta hän söi omia ruokia. Nyt kun ikää on tullut hieman lisää, hän osaa jo vaatia samaa ruokaa mitä vanhemmilla on (Tämä ei kylläkään koske ainoastaan hampurilaisravintoloita.) ja pakko sanoa että Happy Meal menee kuin vettä vain. AUTS! Ystäväni Luomuäiti (eli äiti joka tarjoaa lapselleen vain luomuruokaa), pyöräyttää silmiään joka kerta kun kuulee sen. Toiset pystyvät taistelemaan houkutuksia vastaan, me toiset taas ei. Joskus äiti vaan haluaa mennä siitä mistä aita on matalin tai sitä ei ole ollenkaan.

Olemme kuskanneet Pentua mukanamme erilaisissa ravintoloissa hampurilaisravintoloista keskivertoa parempiin ruokapaikkoihin. Neljän kuukauden ikäisenä hän kävi ensimmäistä kertaa perheemme lempiravintolassa Strindbergillä ja on nyt jo kuin vanha tekijä ja osaa flirttailla tarjoilijoille. Rakastamme hyvää ruokaa ja pikku hiljaa olen alkanut huomaamaan, että niin myös Pentu. Olen kerran kotona erehtynyt tarjoamaan valmismakaronilaatikkoa - ei tahtonut mennä alas. Siljalla tarjottu mauton ja ylikypsä lohi ei myöskään uponnut vaan muuttui leikkikaluksi kunnes isä maistoi ja maustoi sen. Miksi ravintoloissa lapsille aina tarjotaan lihapullia ja perunamuussia tai ranskalaisia? Onko lasten annosten aina oltava mauttomia?

 

 

 

Vuosi sitten vappuna, Pentu sai elämänsä ensimmäisen ranskanperunan ja tänä vappuna sama menu uusittiin. Ei roskaruokaa vaan poropurilaisia ja maalaisranskalaisia by Emosusi.

 

 

 

 

 

 

NAM, NAM!!